Milloin olet saanut parhaimmat ideasi ja mahtavimmat oivalluksesi? Entäpä milloin jokin pitkään vaivannut ongelma on saanut ratkaisunsa kuin itsestään? Oliko se kenties metsälenkillä, suihkussa tai silloin kun vaan päätit vain olla? Usein luovuutemme on parhaimmillaan juuri tällaisissa hetkissä – saunan hiljaisuudessa, luonnossa tai silloin, kun olemme erossa mobiililaitteestamme. Luovuutemme on parhaimmillaan juuri silloin, kun emme ponnistele tai yritä kuumeisesti.
Tarvitsemme luovuutta uudessa ajassa
Olemme isossa muutoksessa, jossa tuntuu ettei mikään ole enää ennallaan. Tarvitsemme uusia ideoita, uusia tapoja toimia, irtipäästämistä, luottamusta ja intuitiota. Tarve uudelle ajattelulle ja ideoille on suuri ja tämän ovat taatusti työssään jo huomanneet erityisesti opettajat, yrittäjät sekä eri alojen esimiehet. Elämässä, joka ei monilta osin palaa enää koskaan ihan samaan lähtöpisteeseen, uudenlaiset tavat tehdä asioita ovat nyt arvokkaita.
World Economic Forumin mukaan keskeisin tulevaisuuden työelämässä tarvittava taito kompleksisen ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun ohella on kyky luovuuteen. Sitä tarvitsemme monen muun taidon, kuten yhteistyötaitojen, tunneälyn ja mm. päätöksentekokyvyn ohella.
Hektinen ja tehokas elämä ovat olleet monelle meille arkipäivää. Nyt päivät täyttyvät etäopetuksesta ja kokkailusta. Työkin pitää hoitaa ja vieläpä laadukkaasti. Vaikka harrastuksista ja työmatkoista onkin periaatteessa vapautunut tunteja viikkoihimme, aika tuntuu vaan valuvan käsistä ja vuorokauden jokainen hetki tuntuu silti täyteen ahdetulta.
Stressi tukahduttaa luovuuden
Tilanne aiheuttaa monille nyt entistä enemmän stressiä ja kuormitusta. Stressi vie meidät kauas luovuuden tilasta. Stressipäissämme keskitymme vain selviytymiseen eikä ideoinnille tai uusille ajatuksille ole yksinkertaisesti kaistaa vapaana. Emme voi tuottaa uudenlaista ajattelua, kun olemme kroonisessa stressissä.
Jotta stressi ja samaa rataa kiertävät ajatukset eivät aja meitä lamaantumiseen ja negatiivisuuteen, meidän on hyvä tietoisesti panostaa siihen, että meillä on mielessämme tilaa uudelle. Stanfordin yliopiston professori Emma Seppälä suosittaa luovuuden lisäämiseen kolmea tutkitusti toimivaa tapaa;
- Älä keskity vaan diversifioi. Irroittaudu siitä, mitä olet tekemässä ja tee välillä jotain ihan muuta. Pidä kunnon taukoja ja ole ajattelematta käsillä olevaa asiaa. Erään tutkimuksen mukaan erityisesti kävelystä on apua mielen virittämisessä ja monien historian suurmiesten on todettu harrastaneen paljon kävelemistä.
- Järjestä aikaa hiljaisuudelle. Hiljaisuuden on todettu jopa auttavan kehittämään uusia aivosoluja. Hiljaisuus on varsin harvinaista nykymaailmassa ja se voi tuntua oudollekin. Kokeile ja totuttele vaikka vain makaamaan hetki paikallaan sohvalla aivan hiljaa.
- Palauta hauskuus elämääsi. Mitä jos leikkisit ja pitäisit hauskaa arjessasi? Saattaa kuulostaa tehokkuutta ja aikaansaavuutta ihannoivassa maailmassamme ajanhukalle. Leikin ja ilon on kuitenkin todettu lisäävän luovuutta ja hyvinvointia, joten siihen todella kannattaa tietoisesti panostaa.
Voi olla, että ajatus joutilaisuudesta varsinkin näinä aikoina tuntuu laiskuudelle, luovuttamiselle tai ylipäätään sellaiselle, että sen aika ei ole juuri nyt. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että se juuri onkin avain onnistumiseen. Joutilaisuus, leikki ja hiljaisuus auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme vähemmällä stressillä ja onnistumaan suuremmalla todennäköisyydellä.
Joutilaisuutta kannattaa nyt hyvällä omallatunnolla opetella oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi. Panosta lepoon, taukoihin ja hiljaisuuteen. Mene metsään kuuntelemaan lintukonserttia. Loju sohvalla. Leiki pihaleikkejä lasten kanssa. Joutenolosta on sinulle pitkässä juoksussa enemmän hyötyä kuin arvaatkaan.
